Hiilimarkkinoille eli päästökauppajärjestelmille on yhä vahvempi kysyntä erityisesti, kun on kyse ilmaston lämpenemisen torjuntaan liittyvistä strategioista. Mutta mitä päästökauppajärjestelmät oikeastaan ovat, ja miksi ne ovat tehokkaita?
”Päästöhinnoittelu auttaa korjaamaan markkinoiden epäonnistumiset, jotka vaikuttavat ihmisistä johtuvan ilmastonmuutoksen taustalla”, selittää riippumattoman uusiseelantilaisen Motu Economic and Public Policy Research -ajatushautomon tutkija Catherine Leining. ”Päästökauppajärjestelmät asettavat yleisen päästökaton, tuovat joustavuutta vaatimusten noudattamiseen päästöoikeuskaupan avulla ja luovat markkinoille edellytykset määrittää tehokkain päästöhinta katon saavuttamiseksi.”
Tämä ei ole uusi keksintö. Hiilimarkkinoita ja päästöhyvityksiä on esiintynyt eri muodoissa 1990-luvun alusta lähtien. Kiinnostus on kuitenkin kasvanut nopeasti viime vuosina, kun tarve torjua ilmastonmuutosta on muuttunut yhä polttavammaksi. Erään hiilimarkkinoita skaalaavan työryhmän ennusteessa arvioidaan, että päästöhyvitysten kysyntä voi kasvaa 15-kertaiseksi nykyisestä, ja vuoteen 2030 mennessä sen arvo on yli 50 miljardia Yhdysvaltain dollaria.
Hintakannustimet
Hiilimarkkinoiden ytimessä ovat rahalliset palkkiot, jotka kannustavat vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Hiilimarkkinat tarjoavat yrityksille keinon kompensoida ympäristövaikutustaan, jos päästöjen vähentäminen on niille liian kallista tai vaikeaa. Toisin sanoen, jos yritys haluaa tai jos sen täytyy saastuttaa, sen on maksettava jollekin toiselle taholle päästöjensä hyvittämisestä.
”Ihmiset reagoivat hintojen antamiin signaaleihin. Sekä määräyksiin että vapaaehtoisuuteen perustuvilla hiilimarkkinoilla on tärkeä rooli hintakannustinten muutoksissa päästöjen vähentämiseksi”, Leining sanoo.
Vaikka päästöhyvityksiä käytetään yhä enemmän, ne kattavat kuitenkin vain murto-osan maailman hiilidioksidipäästöistä. Lisäksi nykyisten markkinoiden päästöhinnat ovat yleisesti ottaen alhaisemmat kuin se taso, jolla nollataso pystytään saavuttamaan vuoteen 2050 mennessä. Maailmanpankin mukaan päästöhinnoittelun välineet (verotus ja päästökauppa mukaan lukien) kattoivat vuonna 2021 vain 21,5 prosenttia maailman päästöistä.
Kiinan uusi päästökauppajärjestelmä voi kasvaa maailman suurimmaksi. Kuva: Photoholgic, Unsplash
Nopea kehitys
Hiilimarkkinat kuitenkin laajenevat. Uusimpiin hiilimarkkinoihin lukeutuvat esimerkiksi Yhdistyneen kuningaskunnan brexitin jälkeinen päästökauppajärjestelmä, joka otettiin käyttöön vuoden 2021 alussa, sekä Kiinan pitkään odotettu päästökauppajärjestelmä, joka tuli voimaan heinäkuussa. Kiinan järjestelmä kattaa aluksi 2 200 energiasektorin yritystä, mutta sillä on potentiaalia kasvaa yhdeksi maailman suurimmista hiilimarkkinoista.
Samalla kun laajeneminen avaa uusia mahdollisuuksia päästökauppaan, hiilimarkkinoilla kehitetään myös innovaatioita, jotka parantavat niiden tehokkuutta. Yksi näistä aloitteista on yhdysvaltalainen, vuonna 2021 perustettu, Climate Vault -yritys, joka tarjoaa mahdollisuuden ostaa hiilidioksidipäästöjä ja teljetä ne niin sanotusti lukkojen taakse.
”Climate Vault toimii päästökattoihin ja päästökauppaan perustuvilla markkinoilla ostamalla ja lukitsemalla päästöoikeuksia. Tämä ainutlaatuinen lähestymistapa ratkaisee yhden perinteisten, vapaaehtoisuuteen perustuvien hyvitysohjelmien suurimmista ongelmista”, Climate Vaultin edustaja selittää. ”Vallankumouksellista on kuitenkin se, että käytämme ostamiamme oikeuksia rahoittamaan hiilidioksidin todellista poistamista ilmakehästä.”
Climate Vaultin palveluita voi käyttää kuka tahansa aina suurista konserneista julkisiin organisaatioihin, yrityksiin, sijoittajiin ja tavallisiin kuluttajiin. Yrityksen tavoitteena on lukita 2 miljoonaa tonnia hiiltä vuoden 2022 loppuun mennessä.
UPM Communication Papersilla se auttaa asiakkaita kompensoimaan paperin tai muiden lopputuotteiden hiilidioksidipäästöjä UPMCO2ACT-palvelun kautta. Kyse on kuitenkin lyhytaikaisesta toimenpiteestä, sillä yhtiö uskoo, että pelkkä hiilidioksidipäästöjen kompensointi ei riitä pysäyttämään tai kääntämään ilmastonmuutosta. Se on kuitenkin askel oikeaan suuntaan kasvihuonepäästöjen vähentämisessä ja vähäpäästöisten ratkaisujen kehityksen tukemisessa.
Ihmisten voima
Yksi sektorin suurimmista muutoksista viime vuosina on ollut niin kutsuttujen vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden kasvu, jonka taustalla vaikuttavat yksilöiden lisääntynyt tietoisuus ilmastonmuutoksen vaaroista sekä yritysten pyrkimykset täyttää ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallinnointiin liittyvät tavoitteensa.
”Vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden on kehityttävä nopeasti, jotta ne voivat vastata kasvavaan kysyntään sellaisella tavalla, joka varmistaa ympäristötavoitteiden toteutumisen, läpinäkyvyyden ja julkisen hyväksynnän”, Leining sanoo.
Yksi esimerkki onnistuneesta hiilimarkkinoiden vapaaehtoisuuteen ja yksilölähtöisyyteen perustuvasta kokeilusta on Lahden kaupungin kehittämä henkilökohtaisen päästökaupan kokeilu. Kokeilussa lahtelaiset käyttivät sovellusta henkilökohtaisen päästöbudjetin laskemiseen, ja budjetin alittaneet palkittiin virtuaalikrediiteillä, joita pystyi vaihtamaan sovelluksen markkinapaikalla erilaisiin tuotteisiin ja alennuksiin. Jopa 36 prosenttia käyttäjistä ilmoitti vähentäneensä liikkumisen päästöjään kokeilun ansiosta.
Lahden kaupunki kehitti viime vuonna asukkailleen henkilökohtaisen päästökauppajärjestelmän. Kuva: UPM
Hiilivuoto
Hiilimarkkinoiden maailmanlaajuiselle laajenemiselle on merkittäviä esteitä. Yksi suurimmista haasteista on niin sanottu hiilivuoto, jossa hiilidioksidipäästöjä ”viedään” maihin, joissa ilmastosäännökset ovat löyhemmät tai olemattomat. Keskustelua käydään parhaasta tavasta ratkaista ongelma, mutta yksi vaihtoehto ovat tuontituotteista perittävät kiistanalaiset hiilitullit.
Loppujen lopuksi hiilimarkkinoiden onnistuminen on poliittisten päättäjien käsissä. Jos hiilitullien ja korkeampien päästöhintojen kaltaisista ratkaisuista halutaan tehokkaita, niin ne edellyttävät poliittista yhteistyötä. Yhteistyö on tärkeää myös, jotta hiilimarkkinoille voidaan laatia vuonna 2015 solmitun Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset kansainväliset säännöt .
”Muista markkinoista poiketen sekä vaatimustenmukaisuuteen perustuvien hiilimarkkinoiden rakenne että saatavuus ovat hallitusten päätösten ohjaamia”, Leining toteaa. ”Poliittinen tahto on elintärkeää tehokkaille hiilimarkkinoille.”
Pääkuva: t_kimura, iStock