UPMBiopolttoaineet
Artikkeli | 09/18/2020 13:11:24

Mitä luvut kertovat? 1,5 asteen ilmastotavoite pähkinänkuoressa

1,5 asteen tavoite esiintyy nykyään kaikissa ilmastonmuutosta käsittelevissä keskusteluissa. Harva kuitenkaan tietää, kuka sen on keksinyt, mitä se tarkoittaa käytännössä ja mitä on tehtävissä, ettei 1,5 asteen kriittistä rajaa ylitetä.

1,5 asteen tavoite on ollut kansainvälisessä ympäristökeskustelussa kuuma puheenaihe siitä asti, kun hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) julkaisi aihetta koskevan erityisraporttinsa lokakuussa 2018. Suurelle yleisölle 1,5 asteen lämpeneminen ei välttämättä vaikuta erityisen merkittävältä tai edes helposti havaittavalta muutokselta. Mitä tämä luku siis pitää sisällään, ja miksi on ratkaisevan tärkeää estää maapalloa lämpenemästä sitä enempää?

Keskilämpötilan nousu 1,5 celsiusasteella riittää sysäämään monet ihmiselämää ylläpitävistä luonnonjärjestelmistä vaarallisen käännöskohdan yli.

”Tiedeyhteisön mukaan 2 celsiusasteen lämpeneminen on verrattain turvallisen ilmastonmuutoksen yläraja. IPCC:n raportti osoitti, että 1,5 asteen nousu olisi planeetallemme kuitenkin 2 asteen nousua vaarattomampi. Monet maat ja ryhmittymät, kuten EU, pyrkivät rajoittamaan lämpenemisen 1,5 asteeseen. Jos ilmasto lämpenisi 3 astetta, menettäisimme valtavan osan maailmanlaajuisesta kapasiteetistamme tuottaa ruokaa. Lisäksi lämpenemisestä johtuva merenpinnan kohoaminen olisi vaarallista lukuisille valtioille ja rantakaupungeille. Myös tulvista ja myrskyistä tulisi erittäin tuhoisia”, sanoo Petteri Taalas, Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri.

UPM on tutkinut yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa yhtiön toimintaympäristöön esimerkiksi metsätalouden ja puunhankinnan saralla. Tutkimustuloksista ilmenee, että erityisesti Pohjois-Euroopan metsät ovat hyötyneet ilmaston lämpenemisestä sekä ilmakehän kasvaneista hiilidioksidipitoisuuksista. Myönteinen kehitys voi kuitenkin peruuntua lähitulevaisuudessa ainakin osittain, sillä häiriöt, kuten kuivuus, metsäpalot ja hyönteisten aiheuttamat tuhot, saattavat yleistyä. Ilmastonmuutoksella voi olla vaikutuksia myös puunhankintaan ja muihin metsätalouden toimintoihin. Esimerkiksi roudan väheneminen vaikeuttaa hakkuita ja puutavaran kuljetusta, koska se heikentää metsän maaperän ja teiden kantavuutta.

Koska metsät sitovat hiiltä, niillä on merkittävä asema ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Siksi on ensiarvoisen tärkeää löytää metsien luonnonvaroille kaikkein hyödyllisimmät ja kestävimmät käyttötavat.

blobid0.jpg

Pohjois-Euroopassa ilmastonmuutos edistää puiden kasvua,
m
utta kasvattaa kuivuuden ja tulvien riskiä.

Vielä on aikaa tehdä muutos

Onneksi kaikki uutiset eivät ole huonoja. IPCC:n raportin mukaan ihmisen toiminta on lämmittänyt ilmastoa 0,8–1,2 celsiusastetta, mutta tähän asti tuotetut ilmastopäästöt eivät todennäköisesti yksin riitä aiheuttamaan yli 1,5 asteen lämpenemistä. On siis mahdollista rajoittaa globaali ilmastonlämpeneminen alle 1,5 asteeseen verrattuna esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon. Mutta miten tavoitteessa voidaan pysyä?

”Ongelman ratkaisuun tarvitaan koko kansainvälisen yhteisön panosta esimerkiksi toteuttamalla Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita. Hallitusten on asetettava raamit, jotka kannustavat yrityksiä investoimaan päästöttömään teknologiaan ja ohjaavat kuluttajia valitsemaan ilmastoystävällisiä tuotteita. Suurimmat päästöt syntyvät energiantuotannosta, teollisuudesta ja asumisesta. Fossiiliset energianlähteet tulisi korvata ydinvoimalla, bioenergialla, vesivoimalla ja uusiutuvalla energialla. Sähköautoilla, biopolttoaineilla, julkisella liikenteellä ja kevyellä liikenteellä puolestaan voidaan korvata hiilipäästöjä aiheuttavia liikkumisen muotoja. Asumisessa ja rakentamisessa tulisi suosia lämpöpumppuja sekä puupohjaisia materiaaleja”, Taalas listaa.

UPM:n vastuullisuusjohtajan Sami Lundgrenin mukaan ilmastonmuutos asettaa niin valtavan haasteen, että sen ratkaisu vaatii yhteistä ponnistusta kaikilta. Koska suuri osa vastuusta lankeaa valtiovallan ja yritysten harteille, myös UPM pyrkii omalla panoksellaan hillitsemään ilmastonmuutosta.

”UPM on jo pitkään osallistunut YK:n Global Compact -aloitteeseen. Lisäksi osallistuimme ilmastoviikkoon ja koimme sen erinomaiseksi avaukseksi. Samalla olemme aloittaneet ilmastotekoihin liittyvän hankkeen, josta raportoidaan suoraan yhtiön toimitusjohtajalle. Sen jälkeen, kun olimme arvioineet kaikki päästölähteemme, oli helppoa solmia uusi sitoumus”, Lundgren kertoo viitaten ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävään YK:n Global Compact Business Ambition 1,5 °C -tavoitteeseen.

Toisaalta tavallistenkaan ihmisten ei tarvitse istua odottamassa päättäjien ja yritysmaailman toimia. Päivittäisillä valinnoillamme on huomattava vaikutus siihen, voidaanko 1,5 asteen tavoitteessa pysyä. Lundgren uskoo, että lopullinen sanavalta yhtiöiden toimiin on kuluttajilla. Hänen mukaansa kaikki lähtee ruohonjuuritasolta ihmisten elintavoista.

Taalas kannustaa ihmisiä kokeilemaan kävelemistä, pyöräilyä tai julkista liikennettä. Jos on pakko liikkua autolla, voi harkita sähkömoottoriin tai biopolttoaineisiin perustuvia vaihtoehtoja. Myös kulutustottumuksiaan voi muuttaa ympäristötietoisemmiksi (vähemmän on monesti enemmän), ja tuotteiden hiilijalanjälkeen voi kiinnittää lisää huomiota. Kodinomistajat voivat vähentää lämmitykseen kuluvaa energiaa säätelemällä asuntonsa lämpötilaa lämpöpumpuilla ja panostamalla hyviin eristeratkaisuihin. Koska puu sitoo hiilidioksidia, kodistaan voi tehdä pitkäaikaisen hiilivaraston korvaamalla rakennusvaiheessa betonin puulla. Voimme pysyä yhdessä 1,5 celsiusasteen tavoitteessa, mutta sen eteen tehtävä työ on aloitettava jo tänään.

Teksti: Maria Stambler 

Pääkuva: Agustín Lautaro , Unsplash 

Linkki: https://unsplash.com/photos/SH_oYiwg224