Maailman uusiutumattomien luonnonvarojen, kuten öljyn, kaasun ja hiilen, laajamittaisesta kulutuksesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet huimaa vauhtia, mikä johtuu energian, elintarvikkeiden ja tuotteiden kasvavasta kysynnästä. Jotta ilmaston lämpeneminen voitaisiin rajoittaa 1,5˚C:een ja ilmastonmuutoksen vakavimpia vaikutuksia vähentää, on aika pyrkiä hillitsemistoimia pidemmälle ja ilmastopositiivisempiin lähestymistapoihin.
Keskeisenä painopisteenä on siirtyminen kestäviin ja uusiutuviin energialähteisiin fossiilisten korvaajina. Ongelman ratkaiseminen edellyttää kuitenkin myös aktiivisia hiilen talteenottotoimia. Metsänistutus ja muutokset maataloudessa ovat tärkeitä ilmastopositiivisen toiminnan kannalta, Purmonen kertoo.
"Miten valmistamme tuotteita ja tuotamme energiaa tavalla, joka ei köyhdytä maailman resursseja? Miten hyödynnämme uusiokäyttöä ja kierrätämme kaiken parhaalla mahdollisella tavalla? Näihin kysymyksiin meidän on osattava vastata", hän toteaa.
Jäte- ja tähdepohjaiset raaka-ainevirrat eivät riitä korvaamaan fossiilisia polttoaineita
Biotalouden tulevaisuudesta puhuessaan Purmonen lisää, että viime vuosikymmenen aikana Euroopan biopolttoaineala on yhä enemmän keskittynyt jäte- ja tähdepohjaisiin biopolttoaineisiin.
"Tämä tarkoittaa ravintoloista peräisin olevien jäteöljyjen tai eläinrasvojen hyödyntämistä polttoaineen tuotannossa. Useat kestävien uusiutuvien polttoaineiden alalla toimivat yritykset toimivat näin tällä hetkellä – tuottavat energiaa ja polttoaineita jätevirroista fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi."
On hyvä huomata, että UPM Biopolttoaineet ei tällä hetkellä käytä eläinrasvoja tai käytettyjä ruokaöljyjä raaka-aineena.
Kysymys kuuluukin, miten kasvatamme kestävää raaka-ainevalikoimaa yli jäte- ja tähdevirtojen kun yritämme kiihdyttää taistelua ilmastonmuutosta vastaan?
"Ala on kasvanut nopeasti yritysten kilpaillessa samoista bioöljyn fraktioista. Tarvitsemme uusia raaka-aineratkaisuja, jotta voimme pysyä mukana kasvuvauhdissa", Purmonen sanoo.
"Markkinoiden painopiste on siirtymässä kohti uutta tähdepohjaista raaka-ainevirtaa, joka on öljyisten raaka-aineiden sijaan tähdepohjainen kiinteä biomassa. Se on kehittyneiden biopolttoaineiden tärkein raaka-aine tulevaisuudessa", Purmonen paljastaa.
”Kestävällä maankäytöllä on hyvät mahdollisuudet edistää biotaloutta ja biopolttoainesektoria, kun se toteutetaan oikein. Maaperä on asetettava etusijalle", korostaa UPM Biorefiningin strategiasta vastaava johtaja Markku Purmonen.
Teknologioiden kehittäminen tähdepohjaisten kiinteiden biomassavirtojen muuntamiseksi
UPM Biopolttoainetiimi on pyrkinyt ratkaisemaan polttavan kysymyksen siitä, miten tähdepohjaiset kiinteät biomassavirrat voidaan muuntaa käytettäväksi arvokkaammissa käyttötarkoituksissa, kuten uusiutuvissa polttoaineissa ja kemikaaleissa. Tavoitteena on ollut saada ne toimimaan markkinoilla, joilla niitä eniten tarvitaan, kuten ilmailussa, merenkulussa tai maantieliikenteessä.
Tarve lisätä vaihtoehtoisia uusiutuvia raaka-aineita kehittyneille biopolttoaineille on ollut selkeä pitkään.
"Vaikka olemme UPM Biopolttoaineissa käyttäneet - ja käytämme jatkossakin - kemiallisen sellun tuotantoprosessin tähteenä syntyvää raakamäntyöljyä, olemme työskennelleet yli vuosikymmenen ajan ymmärtääksemme ja kehittääksemme teknologioitamme tähdepohjaisen kiinteän biomassan raaka-aineiden muuntamiseksi kehittyneiksi biopolttoaineiksi", Purmonen selittää.
Tulevaisuuden raaka-aineiden avainsana on lisäisyys
Tulevaisuuden kestäviä raaka-aineita koskeva visio ulottuu vielä pidemmälle. Tähdepohjaisen kiinteän biomassan rinnalle on luotava lisää kestävää biomassaa.
Se on tehtävä uudistavan maankäytön avulla. Kyseessä on käytäntö, jossa aiemmin raivattua, kasvukyvyn menettänyttä tai joutomaata käytetään öljyä ja proteiinia tuottavien kasvien viljelyyn. Kasvit varastoivat myös hiiltä ja parantavat maaperää tuottaen samalla uusiutuvia bioöljyjä, joilla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita polttoaineissa ja kemikaaleissa.
Vaikka biopolttoaineet ovat vain yksi esimerkki erilaisten ilmastoratkaisujen valtavassa joukossa, niillä on tärkeä rooli resurssitehokkuuden parantamisessa.
"Parhaassa tapauksessa biopolttoaineista voi kehittyä samanaikaisesti ratkaisu sekä hiilidioksidin vähentämiseen että sen sitomiseen. Avainsana on lisäisyys – sellaisen uuden biopolttoaineiden tuotantoon käytettävän, hiiltä sitovan biomassan luominen, jota ei muuten olisi olemassa", Purmonen toteaa.
Lisäisyyteen perustuvalla lähestymistavalla voimme luoda ratkaisuja, joilla on moninaisia vaikutuksia
UPM on pyrkinyt lisäisyyteen uudistavilla hiiliviljelyhankkeilla, joissa hyödynnetään olemassa olevia maatalousympäristöjä bioöljyjen tuottamiseen joutoaikana.
"Esimerkiksi Etelä-Amerikassa, jossa soijaa viljellään tyypillisesti kesällä, talvi on tietyillä alueilla joutoaikaa, jolloin pellot ovat vajaakäytössä tai niitä ei käytetä lainkaan. Istuttamalla tuottavia viljelykasveja talvikaudella tuotamme paitsi proteiinia myös uusiutuvia bioöljyjä, joilla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita. Tämä kaikki tapahtuu parantamalla maaperän terveyttä ja tuottavuutta", Purmonen selittää.
Toinen tapa soveltaa lisäisyysperiaatetta biomassan tuotannossa - ja sitä kautta biopolttoaineissa - on metsänistutus, jossa hyödynnetään UPM:n vahvuuksia metsätaloudessa.
"Tällaisessa konseptissa luomme lisäisyysvaikutuksia, kun istutamme marginaaliselle tai köyhtyneelle maalle puita, jotka tuottavat myös uusiutuvaa bioöljyä puita kaatamatta. Samaan aikaan puut sitovat ja varastoivat hiilidioksidia, maaperän biologinen monimuotoisuus paranee ja raaka-ainetuotantoon tuotetaan lisää proteiineja", Purmonen sanoo.
Rima on asetettava korkealle.
"Uskomme vaikuttaviin, monitasoisiin ratkaisuihin. Kestävällä maankäytöllä on hyvät mahdollisuudet edistää biotaloutta ja biopolttoainesektoria, kun se toteutetaan oikein. Meidän ei pidä miettiä vain sitä, miten käytämme maata, vaan meidän tulisi löytää keinoja lisätä positiivisia vaikutuksia tähän yhtälöön. Maaperä on asetettava etusijalle", Purmonen korostaa.