Millainen ala biopolttoaineala on työskennellä?
Ajankohtainen. Olen aloittanut työt alalla tutkimuksen parissa 2007. Silloin biopolttoaineet eivät olleet samalla tavalla kaikkien huulilla kuin nyt. Silloin pohdittiin ja tutkittiin näitä tulevaisuuden polttoaineita ja niiden mahdollisuuksia. Nyt elän siinä tulevaisuudessa, ja työ jatkuu.
Työ on toisaalta päivittäisen liiketoiminnan hoitamista, mutta toisaalta seuraavien sukupolvien elämään vaikuttava asia. Isoin tavoite on kuitenkin ilmastonmuutoksen hillintä uusiutuvien polttoaineiden käytön kautta, ja samalla liikkumisen mahdollistaminen. Itselläni on kolme lasta, ja teen osan työstäni puhtaasti sen eteen, että heillä ja heidän lapsillaan olisi yhtäläisiä mahdollisuuksia elämässä kuin itsellä on ollut.
Mikä työssäsi on motivoivaa tai innostavaa?
- Merkityksellisyys: saa tehdä työtä, jolla on aidosti merkitystä maailmaa ja tulevaisuutta ajatellen. Jo tässä kohtaa työuraa voi sanoa saaneensa aikaiseksi asioita, joita voi sitten vanhana pappana kiikkustuolissa muistella ja sanoa ääneen rehellisesti ”Minä olin tekemässä tuota”.
- Ongelmien ratkaiseminen: Olen syntynyt ongelmanratkojaksi ja sellaisena aina uudet jutut näen. Hieman kuin palapeleiksi, jotka pitää saada ratkaistua. Ja mahdollisimman tehokkaasti.
- Historiallisuus: Olen työssäni päässyt tekemään 12 vuoden aikana asioita, jotka on voitu tehdä vain sen kerran. Olin ensimmäinen, joka ajoi meidän 100-prosenttisella UPM Bioverno -dieselillä ja olen myös sitä ennen laboratoriossa käynnistänyt ensimmäisen ajoneuvon, jonka tankissa oli pelkästään UPM BioVerno dieseliä. Siinä täyttyi lapsuuden haaveet tehdä jotain ensimmäisenä maailmassa.
Minkälainen työilmapiiri Biofuelsilla on?
Täällä on aina ollut kiva tehdä töitä. Seikkailija Pata Degerman piti meille aikanaan töissä puheen, jossa hän sanoi, että töissä, kuten elämässä pitää olla kivaa. Jos ei ole, niin sitten pitää tehdä muutoksia. Itselleni työn tulee olla juurikin kivaa, koska työ on iso osa elämää ja sillä on vaikutusta jatkuvasti lähes kaikkeen.
Meillä on ihania ihmisiä laidasta laitaan koko liiketoiminnassa ja olen saanut nauraa niin operaattoreiden, laboranttien, työnjohtajien kuin sitten johtoryhmän jäsentenkin kanssa yhdessä. Niin kauan kuin on hymyjä ja naurua työssä on kaikki hyvin. Jos ilo loppuu, jotain on vialla.
Minkälaisia työkavereita sinulla on?
Tiimi, jossa olen saanut työskennellä ja tämänhetkinen esimies sekä aikaisemmat ovat olleet parhaat mahdolliset. Aina tukemassa ja tarjoamassa mahdollisuuksia kehittyä niin työntekijänä kuin ihmisenä. Marko Snellman on ollut 12 vuoden ajan matkassa kanssani – hänelle siitä iso kiitos. Lisäksi tiimin ulkopuolelta Anneli Kunnakselle iso kiitos. Ilman Annelia en olisi päässyt näin pitkälle. Anneli on tehnyt minusta rohkeamman esiintyjän puskemalla minua epämukavuusalueille ja on myös ystävä, johon olen voinut aina tukeutua.
Miten huolehdit jaksamisesta töissä?
Itselleni uni on ollut aina iso asia, josta en ilman pakottavaa syytä tingi. Unen merkitystä väheksytään aivan liikaa ja henkilöitä, jotka nukkuvat vähän nostetaan perusteetta jalustalle. Uni on terveyden pohja. Itselläni todettiin kaksi vuotta sitten vaikea uniapnea, jonka löytyminen työterveydessä aika lailla pelasti minut elävien kirjoihin.
Unen lisäksi panostan liikuntaan. Olen 15 vuoden tauon jälkeen aloittanut uimisen kahdesti tai kolmesti viikossa: tänä vuonna matkaa on taitettu jo päälle 40 kilometriä parista flunssasta huolimatta. Hengitysharjoitukset ja kylmäaltistukset parantavat kykyäni hallita stressiä. Yksi iso muutos on ollut kahvinjuonnin lopettaminen: positiivinen vaikutus terveyteen on ollut suuri.
Lisäksi elämässä iloa on tuomassa meidän Hiro-niminen ranskalainen vesikoira. Hänen kanssaan tulee touhuttua paljon. Pähkinänkuoressa: panostan asioihin, jotka tekevät minut onnelliseksi ja joiden kautta lataudun hyvillä asioilla.
Mitä pidät tärkeänä nostaa esille työelämästä muutoin?
Yhdessä podcastissa käsiteltiin sitä mitä meistä jää jälkeen, kun olemme kadonneet maan päältä. Miten vähässä ajassa meistä jäljelle jääneet asiat alkavat kadota pois. Lyhyessä ajassa kaikkein lähimpienkin ihmisten mielestä katoaa osa muistoista ja vain tärkeimmät jäävät. Kun nämä ihmiset ovat kadonneet niin sen jälkeen jää vielä vähemmän.
Isoisän olkihattu -kappaleessa kauniista rakkaustarinasta oli jäänyt jäljelle vain olkihattu. Kyseinen kappale jäi nuorena mieleen muistuttamaan kaiken katoavaisuudesta ja on motivoinut tekemään asioita, joista jäisi jäljelle jotain olkihatun tapaista.
Työ on osa elämää ja ehkä juuri sen haluan tuoda esille, että se on osa elämää mutta ei elämä itsessään. Meillä on jokaisella mahdollisuus elää tässä maailmassa tämä elämä ja sen mukanaan tuomat kokemukset.
Työn vuoksi ei kannata rikkoa itseään, ei henkisesti eikä fyysisesti. Nykyisessä työssäni kun opin karsimaan ylimääräiset taakat ympäriltä pois niin olen työntekijänä ja erityisesti ihmisenä kehittynyt huomattavasti vahvemmaksi kuin koskaan elämässäni tätä ennen.
Lue lisää UPM Biopolttoaineilla työskentelystä urasivultamme