EU:n asetus avaa ovia
”Teollisuuden sivuvirrat sisällytetään EU:n lannoiteasetukseen ensimmäistä kertaa, ja erityisesti orgaanisista materiaaleista valmistettujen lannoitteiden tuotanto helpottuu”, kertoo Suomen maa-ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Titta Berlin.
Sivuvirrat ovat jo pitkään olleet osa kansallista lainsäädäntöä, mutta Berlinin mukaan ravinteiden ainesosaluokkien määrittelytapa oli vanhentunut, eikä laki tukenut innovaatioita. Nyt kansallinen lainsäädäntö on EU:n säädösten mukainen. ”Ennen uudet ainesosat luokiteltiin tarkasti käyttötarkoituksen mukaan. Nyt tuotteiden kehittäminen ja eri ainesosien sekoittaminen on joustavampaa”, Berlin selittää. ”Haitallisten ainesosien määrän pitäminen kurissa pysyy kuitenkin edelleen etusijalla.”
Lainsäädännön uudistus ajoittui sopivaan hetkeen, sillä Eurooppa pyrkii vähentämään riippuvuuttaan tuontilannoitteista. Mutta mitkä ovat kierrätysravinteiden todelliset mahdollisuudet? Suomessa kierrätyslannoitteiden tuotanto on ollut lähinnä paikallista liiketoimintaa, eikä se ole koskaan ollut taloudellisesti kovin kannattavaa. Maailman tämänhetkiset tapahtumat voivat kuitenkin muuttaa asiaa.
Paikallisuus ja kokonaiskestävyys olennaista
Mikä on estänyt teollisuutta hyödyntämästä kierrätysravinteiden tarjoamia mahdollisuuksia täysimääräisesti? ”Sivuvirtojen käyttö lannoitteiden tuotannossa on hyvin säänneltyä ja syystäkin. Metsäteollisuuden sivuvirrat eivät ole erityisen ravinteikkaita, ja yritysten on otettava huomioon kokonaiskustannukset ja -hyödyt”, sanoo Metsäteollisuus ry:n kiertotalouspäällikkö Aaron Vuola.
Vuola toteaa, että kaikki osa-alueet on otettava huomioon, jotta kiertotaloustuote olisi kestävä. Esimerkiksi lannoitteiden kuljetus aiheuttaa päästöjä, jotka voivat mitätöidä tuotteen kokonaiskestävyyden. ”Kiertotalousajattelun vahvistuessa prosessit voidaan suunnitella alusta lähtien kestävien periaatteiden mukaisesti siten, että yritys voi esimerkiksi kierrättää sivuvirroista saatuja ravinteita oman jätevedenpuhdistamonsa käyttöön”, hän huomauttaa.
”Kiertotaloustuotteiden hinta oli ennen korkeampi kuin neitseellisistä materiaaleista valmistettujen tuotteiden, mutta tilanne on muuttunut, ehkä pysyvästi”, sanoo Suomen Biokierto & Biokaasu ry:n toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä.
Hän ehdottaa, että sen sijaan, että lannoitteita kuljetetaan rajojen yli, maataloustuotteiden vienti ja ravinteiden kierrätystä koskeva tietotaito voisivat olla tulevaisuudessa yksi kestävä liiketoimintamahdollisuus.
Hyödynnetäänkö potentiaali?
Monet tahot Suomen hallituksesta UPM:n kaltaisiin yhtiöihin etsivät uusia tapoja hyödyntää sivuvirtojen tarjoamia mahdollisuuksia. Uudet tekniikat, joilla poistetaan haitallisia jäämiä, voisivat olla yksi tapa hyödyntää niitä paremmin.
”Mineraalipohjaisten lannoitteiden hintojen noustessa edelleen vähemmän ravinteikkaat orgaaniset lannoitteet saattavat muuttua houkuttelevammiksi”, Berlin ennustaa. ”Tällä hetkellä kierrätyslannoitteet myyvät kuin häkä.” Asiaan liittyy kuitenkin vielä useita muuttuvia tekijöitä.
”Uusi lainsäädäntö luo mahdollisuuksia, mutta vielä on epäselvää, miten markkinat reagoivat”, Virolainen-Hynnä toteaa. ”Tarvitsemme investointeja ja yrityksiä, jotka ovat valmiita hyppäämään tuntemattomaan laadukkaiden tuotteiden luomiseksi.”
Biokiertotalous UPM:llä
Pyrimme minimoimaan jätteen määrän ja maksimoimaan sivuvirtojen hyötykäytön sekä luomaan lisäarvoa uusien teknologioiden avulla. Vastaamme ilmastonmuutokseen kehittämällä aktiivisesti uusia ratkaisuja, joilla nopeutamme siirtymistä biokiertotalouteen sekä pienennämme ympäristövaikutuksiamme.
Tavoitteemme on, että vuonna 2030 emme vie prosessijätettä kaatopaikalle tai polta sitä ilman energian talteenottoa. Vuonna 2021 keskimäärin 89 % UPM:n prosessijätteestä hyödynnettiin. Energian talteenoton osuus tästä oli 31 %. Tehtaistamme 59 % käyttää kaikki prosessijätteensä jo nyt. Toinen kiertotalouteen liittyvä tavoitteemme on käyttää omilla jätevedenpuhdistamoillamme ainoastaan kierrätysravinteita vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2021 ravinteista 35 % oli kierrätettyjä (UPM Vuosikertomus 2021, s. 88 – 91)
Yhdessä kumppaneidemme kanssa käytämme tähteitä, sivuvirtoja ja kierrätysmateriaaleja kiertotalousinnovaatioiden luomiseen. Uusi kestävän tuotekehityksen konseptimme ottaa huomioon tuotteen kierrätettävyyden koko elinkaaren osalta. Vuodelle 2030 asetetuilla ympäristötavoitteilla tähtäämme resurssitehokkuuteen ja siihen, että vaikutamme positiivisesti YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen.
Lue lisää
Pääkuva: Teollisuuden sivuvirroista valmistetut lannoitteet mahdollistavat tehtaiden ja maatalouden yhteisen kiertotalouden