Luonnonvarojen maailmanlaajuinen käyttö ylitti 100 miljardin tonnin rajapyykin ensimmäisen kerran vuonna 2017, mutta vain 8,6 prosenttia raaka-aineista kierrätettiin tai käytettiin uudelleen. Tutkimustulokset ovat peräisin hollantilaisen Circle Economy -ajatushautomon laatimasta Circularity Gap Report -raportista, joka julkaistiin vuonna 2020 Sveitsin Davosissa järjestetyssä World Economic Forum -tapahtumassa.
Raportti korostaa muutoksen ja korjaavan toiminnan merkitystä. Keskiössä on siirtyminen pois lineaarisessa taloudessa vallitsevasta ”take-make-waste”-mallista, jossa tuotteet valmistetaan, kulutetaan ja heitetään pois. Tilalle tulisi omaksua kiertotalouden käsite, joka koskettaa myös metsäteollisuuden ydintä.
Kiertotalous merkitsee uudenlaista ajattelutapaa
Sadan miljardin tonnin vuotuisen rajan rikkoontuminen oli virstanpylväs, joka kuvastaa luonnonvarojen ylikulutusta, sanoo Caspar von Daniels, joka on Circle Economyn konsultti ja yksi vuonna 2020 julkaistun raportin laatijoista.
”Ihmiskunta käyttää tällä hetkellä luonnonvaroja 1,75-kertaisesti maapallon uudistumiskykyyn nähden. Kehityskulku on tuomittu epäonnistumaan”, hän varoittaa.
Jos kehityksen suunta ei muutu, seuraa ilmaston lämpenemistä, metsätuhoja, aavikoitumista ja paljon muuta.
”Vaikka monet epäilevätkin, ettei kiertotalous pääse lähitulevaisuudessa täyteen vauhtiinsa, on liian myöhäistä olla pessimistinen – toisaalta tilaisuus on niin innostava, että optimismi kannattaa”, von Daniels sanoo.
Von Danielsin mukaan kiertotaloudella ei tarkoiteta pelkästään kierrättämisen seuraavaa astetta, vaan sillä viitataan täysin uudenlaiseen ja kokonaisvaltaiseen ajattelutapaan, joka kyseenalaistaa koko vallitsevan järjestelmän. Kierrättäminen on itse asiassa ei-toivottua, sillä tuote täytyy palauttaa alkuperäiseen muotoonsa raakamateriaaliksi. Kun olemassa olevalle tuotteelle annetaan uusi käyttötarkoitus, se korjataan tai kunnostetaan, saadaan suurempi hyöty samalla kun energiaa kuluu vähemmän.
Nykyisellään maailman kokonaistaloudesta 8,6 prosenttia on kiertotaloutta, ja sen arvo on laskenut kahdessa vuodessa 0,5 prosenttiyksikköä.
”Huomionarvoista on, että kierrätys ja käytettyjen materiaalien hyödyntäminen on kasvanut jonkin verran. Väkiluvun ja varakkuuden kasvun sekä lisääntyneen kulutuksen seurauksena olemme kuitenkin käyttäneet luonnonvaroja enemmän kuin olemme lisänneet kierrätystä. Tämä selittää, miksi prosenttiosuus on laskenut entisestään”, von Daniels toteaa.
Sivuvirtojen hyödyntämisellä on merkitystä
Kiertotalouden malliin siirtyminen pitää sisällään myös sivuvirtojen mahdollisimman tehokkaan hyödyntämisen, joka kattaa raakamateriaalien lisäksi myös kemikaalit ja jopa energian.
”Monet valmistusprosessit tuottavat sivuvirtoja”, kertoo UPM:n tuotannontuen ympäristöpäällikkö Taru Päiväläinen. ”Aikaisemmin monet näistä sivuvirroista luokiteltiin jätteiksi. Me ajattelemme mieluummin, että jokainen materiaali on arvokas, ja vaikkei se olisikaan tarpeellinen tuotannossa tai ensisijaisena raaka-aineena, sitä voidaan hyödyntää muihin tarkoituksiin.”
Selluntuotanto on hyvä esimerkki sivuvirtojen ja tähteiden hyödyntämisestä. UPM on onnistunut kehittämään kiertotalouteen perustuvan menetelmän, jossa kemiallisen valmistuksen tähteenä saatavasta raakamäntyöljystä (CTO) valmistetaan uusiutuvaa dieseliä ja naftaa, joita voidaan käyttää vähäpäästöisinä polttoaineina ajoneuvoissa. UPM BioVerno -naftalla voidaan myös korvata fossiilisia raakamateriaaleja muoveissa ja muissa kemianteollisuuden tuotteissa, joita hyödynnetään esimerkiksi elintarvikepakkauksisssa.
”Useimmissa ruokapakkauksissa on suojaava kerros, joka estää tuotetta pilaantumasta. UPM tekee yhteistyötä Dow Chemicalsin, Elopakin ja Arlan kanssa ja on kehittänyt maitokartonkipakkauksen, jossa tuo suojaava kerros valmistetaan BioVerno-naftaa hyödyntäen”, Päiväläinen kertoo. ”Sillä on samat ominaisuudet kuin fossiilista raaka-aineista valmistetuilla tuotteella, mutta se on sataprosenttisesti puupohjainen ja loputtomiin uusiutuva. BioVerno-nafta toimii hyvänä esimerkkinä kiertotalouden mahdollisuuksista.”
Puupohjaisten pakkausten, kuten Elopakin Pure-Pakin, valmistuksessa hyödynnetään tähdevirtoja.
Metsäteollisuuden on aika ottaa seuraava askel
Maaliskuussa 2020 Euroopan komissio otti käyttöön uuden kiertotalouden toimintasuunnitelman, joka pitää sisällään tuotteiden koko elinkaaren aina suunnittelusta tuotantoon. Tavoitteena on varmistaa, että luonnonvaroja pidetään talouden kierrossa mahdollisimman pitkään. Suunnitelma on keskeinen osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, jonka on tarkoitus johdattaa EU kohti ilmastoneutraalia taloutta.
Vaikka onkin odotettavissa, että kierrätettävien pakkausten lisääntynyt kysyntä vaikuttaa metsäteollisuuden näkymiin myönteisesti, sitä ei erikseen mainita, ja VTT:n biotalouden ja kiertotalouden vanhemman neuvonantajan Anne-Christine Ritschkoffin mukaan metsäteollisuus jää näkymättömiin.
”Puulla on vahva asema Euroopassa, mutta toimiala ei tee tarpeeksi näkyvyytensä eteen. Metsäteollisuuden kannattaisi korostaa potentiaaliaan ja sitä, miten ala voi tukea vihreää kasvua”, sanoo Ritschkoff, joka vie eteenpäin myös WoodCircus-hanketta, jonka tavoitteena on edistää puupohjaisten arvoketjujen roolia osana eurooppalaista biokiertotaloutta.
”Metsäteollisuuden olisi hyvä pohtia biojalostusta ja sellun uusia käyttötapoja. Uusiutuvana luonnonvarana puu on hyvä, mutta sen tarjoamaa potentiaalia tulisi hyödyntää paremmin samoin kuin kiertoon liittyviä näkökulmia”, hän ehdottaa.
Päiväläinen puolestaan toivoo yhteiskunnalta suurempaa panostusta.
”Tulisi laatia lisää säännöksiä ja tarjota kannustimia, joiden avulla voitaisiin tehostaa jäte- ja tähdepohjaisten materiaalien hyödyntämistä”, hän sanoo. ”Tämä kannustaisi yrityksiä parantamaan resurssien käytön tehokkuutta ja materiaalien kiertoa joko luomalla uusia toimintamalleja, tai kehittämällä jo olemassa olevia. Meidän pitäisi tähdätä korkeammalle, on niin paljon enemmän, mitä voimme tehdä.”
Kiertotalouden kehittäminen vaatii EU:n metsäteollisuudelta yhteistyötä, resurssien yhdistämistä ja esimerkkinä toimimista. Nämä voivat olla käänteentekeviä seikkoja, kun haetaan vaihtoehtoja fossiilisille raaka-aineille, ja niillä voi myös olla myönteinen vaikutus vihreään kasvuun Euroopassa. Kuten von Daniels totesi, on liian myöhäistä olla pessimistinen.
Teksti: Asa Butcher