Vaikutusten arvottamisessa (impact valuation) pyritään määrittämään rahallinen arvo ympäristöllisille, sosiaalisille ja taloudellisille vaikutuksille. Kun erilaisille vaikutuksille määritellään arvo, ne voidaan ottaa paremmin huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa. Näin saadaan myös parempi käsitys niiden laajuudesta, vaikuttavuudesta ja keskinäisistä riippuvuuksista.
Vaikutuksia pyritään myös konkretisoimaan. Esimerkiksi, X miljoonan tonnin hiilidioksidipäästömäärän muuttaminen ilmastonmuutoksen yhteiskunnallisiksi kustannuksiksi auttaa ymmärtämään ilmiötä paremmin.
Vaikutusten arvottaminen on hyvin varhaisessa vaiheessaan. Teoriana on, että aikaisemmin arvottamatta jääneet vaikutukset ja niiden merkitys saattavat arvon saadessaan nousta esiin aiemmin tiedettyä suurempana. Vielä ei tosin ole olemassa valmista laskentaa, jota yritykset voisivat käyttää esimerkiksi strategian tai päätöksenteon tukena.
Standardoitujen menetelmien vielä puuttuessa suurin osa vaikutusten arvottamista pilotoivat organisaatiot käyttävät erilaisia metodeja ja laskentatapoja arvottaa mm. raaka-aineiden ja maankäytön, päästöjen, työpaikkojen ja verotulojen yhteiskunnallisia vaikutuksia.
UPM perehtyy menetelmään
Misteli Tuominen perehtyi UPM:n vaikutusten arvottamiseen ja laati havainnoistaan perusteellisen selvityksen.
”Olen tarkastellut käytännön näkökulmasta, mitä eri vaiheita menetelmä sisältää, minkälaisia valintoja tulee tehdä vaikutusten arvottamisen tavoitteiden näkökulmasta ja mitä haasteita laskennassa on. Samalla tutkimme menetelmän hyödyllisyyttä ja miten sitä voisi soveltaa. Selvitys toimii yleiskatsauksena mutta UPM:n näkökulmasta”, Tuominen sanoo.
Arvioinnissa on varauduttava myös prosessin monimutkaisuuteen. Menetelmä edellyttää läpinäkyvyyttä siitä, millä perusteella arvot ovat laskettu.
”Kokonaisvaltainen ja tarkka arviointi edellyttää myös paljon resursseja. Arvioinnin voi tehdä yleisesti saatavien tietojen pohjalta, kuten vuosikertomuksesta ja verkosta löytyvien lukujen ja arvotustekijöiden pohjalta, mutta tarkan arvion tekemiseksi tarvitaan usein asiantuntijaa, joka osaa soveltaa oikeita lukuja oikeassa kontekstissa. On myös tärkeää muistaa, että luonnollisesti arvioinnissa käytetyn informaation laatu vaikuttaa merkittävästi tulosten täsmällisyyteen.”
Hyödynnettävyys edellyttää myös läpinäkyvyyttä
Tuominen katsoo, että yritysten olisi tärkeää miettiä etukäteen, mihin tuloksia aiotaan käyttää, jotta siitä olisi eniten hyötyä. Arviointiin ryhdyttäessä on varauduttava myös prosessin monimutkaisuuteen.
”Siinä vaiheessa, kun vaikutuksista raportoidaan ulospäin, laskennan tueksi on annettava riittävästi tietoa, millä perusteella arvot ovat laskettu, mitä on otettu huomioon ja mitä ei, jotta laskentatapa olisi mahdollisimman läpinäkyvä”, Tuominen lisää.
Tällä hetkellä teoreettinen viitekehys tarjoaa parhaiten työkaluja ympäristövaikutusten arvottamiseen
yhteiskunnan näkökulmasta. Menetelmiä kehitetään jatkuvasti myös sosiaalisten vaikutusten arvottamiseen. Kattavan ja todenmukaisen kokonaiskuvan saamiseksi täytyy keskittyä useisiin erilaisiin mutta toisiinsa vaikuttaviin osa-alueisiin.
”Keskittymällä ainoastaan ympäristövaikutuksiin saadaan kapeampi kuva kuin ottamalla huomioon myös sosiaaliset vaikutukset, kuten työllistämisestä ja verojen maksamisesta syntyvä arvo. Näiden todellisten vaikutusten arvottaminen on toistaiseksi ympäristövaikutusten arvottamista vaikeampaa”, hän summaa.