Näin EU-säädökset vaikuttavat puurakentamiseen

Hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä

Heino huomauttaa, että EU:n aloitteet ja lainsäädäntö tukevat suurempia tavoitteita. ”Yksi tärkeimmistä tämänhetkisistä tavoitteista on hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä.” 

Jotta tavoite toteutuisi vuosisadan puoliväliin mennessä, Euroopan komissiolla on useita päästövähennyksiin liittyviä aloitteita kuten EU:n vihreän kehityksen ohjelma Green Deal, 55-valmiuspaketti ja Uusi eurooppalainen Bauhaus. 

Green Deal keskittyy vuoden 2050 tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavaan suureen vihreään siirtymään. 55-valmiuspaketti puolestaan tähtää EU:n lainsäädännön tarkistamiseen, jotta EU:n tavoite vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä voidaan saavuttaa. Uusi eurooppalainen Bauhaus keskittyy rakentamaan esteettisiä, kestäviä ja osallistavia tiloja kaikille eurooppalaisille. 

“Uusi eurooppalainen Bauhaus on komissiolta vahva kannustava signaali uusiutuvien materiaalien ja luonnonmateriaalien käyttöön etenkin rakennusalalla”, Heino sanoo.  

Puurakennukset hiilivarastoina 

Yksi kiinnostava aloite on myös EU:n hiilenpoiston sertifiointiin liittyvä, vapaaehtoisuuteen perustuva koko EU:n laajuinen rakenne. 

"Rakennusalan puutuotteet voivat lopettaa elinkaarensa hiiltä sitovana biohiilenä, ja komissio ehdottaa myös, että pitkäikäiset tuotteet, kuten puupohjaiset rakennusmateriaalit, ovat yksi hiilen varastoinnin muoto", sanoo Heino, joka näkee hiilenpoiston sertifioinnin positiivisena uutisena puurakentamiselle. 

”On kuitenkin tärkeää pitää silmällä, mitkä ovat tarkat vaatimukset ja laskentatavat. Olisi parasta tarkastella koko rakennuskannan hiilivarastopotentiaalia yksittäisten tuotteiden sijaan. Aivan kuten teemme metsien kanssa; painopiste ei ole jokaisessa puussa, vaan hiilessä, jonka metsien kokonaispinta-ala pystyy sitomaan”, Heino toteaa. 

"Näiden asioiden tehokas ja viisas hoitaminen edellyttää, että puurakennusteollisuudella on vahva edustus EU:ssa betoni- ja terästeollisuuden tapaan." 

Vähäiset ympäristövaikutukset CE-merkinnän kriteerinä

Rakennustuoteasetus (CPR) on yksi EU:n säännöksistä, joka vaikuttaa suoraan puurakennusalan yrityksiin kaikissa jäsenmaissa ja sen ulkopuolella. 

CPR koskee kaikkia rakennustuotteita, ei vain puusta valmistettuja. Sitä tarkistetaan parhaillaan, jotta kestävistä tuotteista tulisi normi EU:ssa ja samalla vauhditettaisiin kiertotalouden liiketoimintamalleja. 

Tärkeä kohta uudistetussa asetuksessa on rakennustuotteiden ympäristöominaisuuksien sisällyttäminen CE-merkintäkriteereihin. CE-merkintä osoittaa, että tuote täyttää olennaiset EU-vaatimukset, mikä mahdollistaa sen vapaan markkinoinnin ja myynnin Euroopan talousalueella (ETA). 

”Rakennustuotteiden kriittisin ympäristöominaisuus on hiilijalanjälki”, Aila Janatuinen toteaa. "Koska puutuotteiden ilmastovaikutukset ovat pienempiä kuin muiden tuotteiden, tämä sääntelyuudistus rohkaisee puupohjaisten tuotteiden käyttöä rakentamisessa.” 

Huomio rakennusten energiatehokkuuteen 

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) on myös yksi kiinnostava EU-laki, tai kuten Janatuinen kuvailee, ““energiatehokkuusdirektiivin rakentamiseen liittyvä sisar”. Tämän lainsäädännön, jota myös parhaillaan tarkistetaan, on tarkoitus parantaa rakennusten energiatehokkuutta. 

”Vain noin kaksi prosenttia rakennuskannasta on uudisrakennuksia, joten tämä direktiivi on suunnattu vahvasti olemassa olevien talojen energiatehokkuuden lisäämiseen”, Janatuinen selittää. 

Uudistuksen myötä painopiste on siirtymässä myös rakennusten koko elinkaaren energiankulutuksen tarkasteluun, mukaan lukien rakennustuotteiden valmistukseen käytettävään energiaan, hän korostaa. 

"Tämä vahvistaa puutuotteiden asemaa, koska muiden materiaalien valmistuksessa kuluu puutuotteita enemmän energiaa."

Vastuulliset toimittajat tukevat tavoitteissa

Miten puurakentamisen ammattilaiset voivat parhaiten valmistautua EU:n sääntöihin ja aloitteisiin lähitulevaisuudessa? 

Janatuinen ja Heino suhtautuvat myönteisesti siihen, että EU suosii jatkossakin vähäpäästöistä rakentamista, mikä tarkoittaa ennen kaikkea puuta. Molemmat korostavat ympäristötuoteselosteiden (EPD) merkitystä. Ne ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia, kolmannen osapuolen hyväksymiä asiakirjoja, jotka auttavat rakennusurakoitsijoita ja suunnittelijoita ymmärtämään paremmin projekteissaan käytettyjen tuotteiden ja materiaalien ympäristövaikutuksia. 

Tähän asti EPD:t ovat olleet vapaaehtoisia, mutta UPM Plywoodilla on jo EPD:t WISA-vanerituotteille.

”Kaikkien alan ihmisten kannattaisi opetella alan terminologiaa: on hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki, joka tarkoittaa myönteistä vaikutusta. Nämä näkyvät vastuullisten yritysten sivuilta löytyvissä EPD:issä", Janatuinen sanoo. 

Petri Heino muistuttaa, että pyrkimys pienentää jo ennestään erittäin kestävien puutuotteiden ilmastojalanjälkeä on jatkuvaa ja loputonta. 

”EU:n suunta on selvä: tavoittelemme hiilineutraaliutta. Tämä tarkoittaa, että kaikkien yritysten on tiedettävä valmistamiensa, myymiensä tai käyttämiensä tuotteiden jalanjälki. EPD:t on siis oltava kunnossa, mutta myös päästöjen vähentämissuunnitelmat täytyy olla”, Heino huomauttaa. 

"On oltava ennakoiva ja parempi kuin lainsäädäntö edellyttää."