Jo bussin ikkunasta näkyy, että Suomi on maailman metsäisin valtio - maa-alasta jopa 86 % on metsiä ja puuston määrä on yli 2 miljardia kuutiota. Ja vaikka metsäkadosta puhutaan paljon, koko Euroopan Unionin alueella metsäpinta-ala on myös kasvanut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana 11 miljoonaa hehtaaria.
Matkaamme UPM:n metsään Kouvolaan. Kapean metsätien päässä metsäkoneet ovat täydessä touhussa. Yhdeltä hakkuualueelta puuta menee usealle UPM:n tehtaalle ja puusta syntyy muun muassa vaneria, sahatavaraa, sellua ja paperia. Jopa yli 10 tehdasta saa puuta yhdeltä kohteelta.
Ryhmä päättäjiä Euroopan parlamentista, komissiosta ja jäsenmaista pukeutuu kumisaappaisiin, kypärään ja huomioliiveihin. Suomalaisessa metsässä hyvin tavallinen puunkorjuutapahtuma kiinnostaa vieraita.
Näytämme miten metsää hoidetaan kestävästi ja ja kerromme metsähakkuiden tärkeydestä. Professori Antti Asikainen LUKE:sta puhuu metsän antimista valmistetulla lounaalla miten metsänhoito ja uudistaminen hakkuilla lisää hiilinieluja verrattuna vanhaan hoitamattomaan metsään. Vastuullinen metsänhoito hakkuineen on ilmaston kannalta varsin fiksua. Esimerkiksi Suomen metsät kasvavat 110 Mm3 vuodessa ja runkopuiden hakkuut ovat noin 65 % kasvusta.
Suomalaisen puunkorjuun lisäksi EU-vaikuttajat oppivat miten UPM on ottanut maailmanlaajuisen monimuotoisuusohjelman osaksi metsänhoitoa. Sami Oksa UPM:n puunhankinnan ja metsätalouden sidosryhmäsuhteista kertoo keskellä pientä harvennushakkuuta, kuinka metsien sertifiointi on ylivertainen keino edistää ja toteuttaa kestävää metsätaloutta. Käytännön esimerkkinä Sami mainitsee, kuinka istuttamalla 50 miljoonaa taimea vuodessa toisaalle samaan aikaan kun puuta vastuullisesti korjataan täällä, ei maankäytön muutoksia synny kansallisella tasolla. Toinen hyvä esimerkki on se, miten tuhansille lahopuulla eläville lajeille luodaan suotuisat elinolosuhteet jättämällä metsiin lahopuita. ”Jokainen ala harvennushakkuun jälkeen uudistetaan joko istuttamalla, kylvämällä tai luontaisesti”.
Kiinnostusta herättää tietysti myös teknologia ja valtavat modernit metsäkoneet. Metsänhoitaja kertoo kirjaavansa kaikki toteutetut toimet ja uudet tiedot, kuten uhanalaisten lajien esiintymät, tärkeät luontokohteet ja suojelualueet sekä puuston kasvun. Arvokkaat elinympäristöt suojellaan. Keskeisten luonnontilaisten elinympäristöjen suojeluprosentti on 100. Näin varmistetaan, että metsiä hoidetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.
Vierailu metsässä lounaineen on elämys ulkomaisille osallistujille, joiden kotimaissa metsät ja metsänhoitomenetelmät ovat erilaisia kuin Suomessa. Kestävän metsänhoidon näkeminen käytännössä tekee vaikutuksen vieraisiin.
Päivän toinen tutustumiskohde on UPM Kaukaan tehdasalue. Vieraille esitellään, miten Kaukaan tehtailla tuotetaan sellua, paperia, energiaa ja sahatavaraa - puuta tehokkaasti hyödyntäen ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Tehdaskierroksella asiat konkretisoituvat, kun nähdään käytännössä miten tukista tehdään sahatavaraa.
Ja kun vastaan ajaa säiliöauto täynnä puupohjaista dieseliä matkalla asiakkaalle, on hienoa kertoa miten jo 140 vuotta sitten Kaukaalla valmistettiin puisia lankarullia. Ylijääneistä sorvaustähteistä tehtiin sellua. Nyt sellun tähteistä valmistetaan uusiutuvaa dieseliä, jota voidaan käyttää kaikissa dieselmoottoreissa.
Bussi pysähtyy pieneltä öljynjalostamolta näyttävän biojalostamon eteen. Rullatehtaan yläkerran valvomosta on näkymä koko biojalostamolle – se on maailman ensimmäinen laatuaan. Kentällä pääsemme biojalostamon tuotantopäällikkö Risto Kotilaisen johdolla näkemään jalostamon 50 kilometriä putkea ja yli 7000 venttiiliä, joiden uumenissa puun pihkasta lähtöisin oleva mäntyöljy jalostuu laitoksen ainutlaatuisessa prosessissa uusiutuvaksi dieseliksi. Sitä valmistuu 120 miljoonaa litraa vuodessa. UPM BioVernoksi ristitty polttoaine vähentää autoilun hiilidioksidi- ja lähipäästöjä merkittävästi eikä lisää puunkorjuuta tai maankäyttöä.
Vierailu päättyy Kaukaan kerholle, josta käsin Kaukaan tehtaita aikoinaan johdettiin. Tänään siellä keskustellaan suomalaisesta biotaloudesta. "Innovaatiot ovat muutoksen polttoainetta", toteaa UPM:n teknologiajohtaja Jyrki Ovaska ja jatkaa: "UPM tähtää merkittäväksi toimijaksi sekä puupohjaisten biokemikaalien että biopolttoaineiden tuottajana".
Työ- ja elinkeinoministeriön organisoiman vierailun tavoitteena oli vakuuttaa Brysselin sidosryhmät biotalouden suurenmoisista mahdollisuuksista. UPM:ssä on hoidettu metsiä ja kehitetty puuteollisuuden innovaatioita jo yli sadan vuoden ajan. UPM:n tavoitteena oli näyttää käytännössä miten puusta päästään pitkälle kehittämällä jatkuvasti uutta ja miten biotalouden pyörät pyörivät Suomessa - entistä puhtaammin. Suomalaiselle metsäteollisuudelle puu on arvokas raaka-aine, jonka jokainen kuitu pyritään hyödyntämään kokonaan. Vastuullisuus keskeinen osa tapaamme toimia. Se on myös selkeä kilpailuetu, kun uusia innovaatioita tuodaan markkinoille.
KUVA PUUTTUU